keskiviikko 9. elokuuta 2017

Kissakuulumisia

Kovin on ollut eilisen jälkeen hiljaista, kun kaksi kissanpentua muutti uuteen kotiin. Kirjava "Tikru" jäi kuitenkin Palokankaalle. Pennut ja emo kävivät maanantaina eläinlääkärissä terveystarkastuksessa ja ottamassa rokotukset. Kissat olivat terveitä ja hyvin uteliaita. Emolle varattiin sterilointiaika. Jännittää päästä avustamaan leikkauksessa.


Pennut olivat jokin aika sitten hoksanneet verhotangot. Niiden päällä tasapainoiltiin ja otettiin päiväunia (ainakin yritettiin). En onneksi ole ehtinyt vaihtaa ihania västäräkki-kuosisia verhoja tupaan, sillä pennut ovat terävillä kynsillään kiipeilleet verhoissa. Saa Tikrukin vielä kasvaa ennen kuin uskallan verhoja alkaa vaihtamaan.


Tikru ja Nanna-emo ottivat Tahvon ja Tiu'un muuton rauhallisesti. Emo ei ole kadonneita pentujaan huudellut ja Tikru on ollut yhtä vilkas kuin ennenkin. 


lauantai 29. heinäkuuta 2017

Pientä pintaremonttia ja pihasaunahaaveita

Remonttipäivitys tulikin aiemmin, kuin mitä suunnittelin. Ihan siitä syystä, että remontti ei nyt juurikaan etene. Yksin kun tekee lähes nollabudjetilla, saa varautua hitaaseen aikatauluun. No mihinkäs tässä kiirekään on...


Tapetin irrottaminen on edistynyt hyvin, kun kaveri vihjasi suihkepullon käytöstä tapetin kostutuksessa. Pesusienellä hommassa olisi mennyt ikuisuus! Vielä on puolitoista seinää tapetilla, koska huoneessa on melko paljon huonekaluja ja nyssäköitä. Makuukammarissa on myös "kiinteä" kaappi, joka pitäisi purkaa. En tykkää kasata pihalle romua (ei sillä, on siellä nytkin risa nojatuoli ja kukkapöytä) ja autossa ei ole vetokoukkua, että saisin roinat kaatopaikalle vietyä. Kaappitilaa on hyvin vähän ja vintille tai aittaan en halua käyttövaatteita ja -tavaroita viedä. Lisäksi tupaan ei auta viedä tavaroita kissanpentujen ja koiranpennun tuhottavaksi. 


Muovimaton alle oli pakko kurkistaa. Kuvittelin puulattian olevan räikeän punainen. Eipä ollut. Lattian hiominen on niin suuritöinen homma, että minä risalla selälläni ja polvillani en sitä voi tehdä, eikä ole rahaa palkata ketään hiomaan. Näin ollen jäljelle jäävät vaihtoedot ovat maalaus tai laminaatti. Maalaus hiomattomalle epätasaiselle pinnalle hieman epäilyttää ja rahaa tulisi uppoamaan esikäsittelyaineelle ja itse maalille varmaan satanen. Laminaatti tulisi vielä kalliimmaksi. Palkkapäivää odotellessa katselen vielä tuota muovimattoa.

Keltaiset seinät paljastui tapetin alta. Olisivat nekin kivat, mutta minulla ei ole mitään petivaatteita tai muita tavaroita, jotka sopisivat retroon keltaiseen huoneeseen. Haluan kuitenkin pitää kotini harmonisena.

Seiniin ostin Vintron kalkkimaalin sävyä 28. Cloudburst. Tämä oli kompromissi, kun en löytänyt haluamaani sävyä enkä raaskinut lähteä itsekään sävyä sekoittamaan. Värikartassa tuo 28. näyttää kuitenkin kivalta ja on edes sinne päin. Maalista saattaa riittää myös tuvan puolelle edes yhteen seinään, vaikka en sillä sävyllä ajatellut tupaa kokonaan maalata. Tuvassa on nyt siis kirkkaan vihreät seinät. Sinne sävyn valitseminen tuntuu todella hankalalta. Onneksi minulla ei vielä ole sinne sohvaa tai verhoja... Ne sanelisivat muuten seinien värin. Kammarin lattiaa en maalaa kalkkimaalilla, koska se vaatisi lakan kestääkseen kulutusta. Lakkaaminen taas lisäisi työmäärää ja huoneen käyttöönotto kestäisi kauemmin. Varmaan ostan K-raudasta V33-lattiamaalia.

Tämän enempää en ajatellut remontoida, ainakaan lähiaikoina. Haaveilen toki pihasaunasta, koska navetan saunasta, joka on entinen maitohuone, tulee kanala. Sauna on hyvin eristetty ja siellä on ilmanvaihto kunnossa. Ihanteellinen siis kanalalle! Talon kylpyhuoneessa taas muhii kosteus ja jos vain joskus pihasaunan saan, tullaan kylpyhuone purkamaan kokonaan pois. Toki tämän soisi tapahtuvan pian, ettei kosteus ehdi levitä talon rakenteisiin. Kylpyhuone on onneksi rakennettu taloon ulkonevasti, joten kovin suurta vauriota ei se aiheuta ihan heti (in my dreams).

Jos kylpyhuone puretaan pois, ei talossa olisi juoksevaa vettä, koska vesipumppu on kylpyhuoneessa. Tämä ei minulle olisi mikään ongelma. Tiskaan nytkin ilman juoksevaa vettä periaatteessa ja pyykkikonetta en omista. 

Millaisesta pihasaunasta haaveilen?
Tärkein kriteeri: se sulautuisi maisemaan nätisti ja olisi perinnemallinen. 
Siellä olisi saunan ja pukuhuoneen lisäksi kesähuone vieraille yöpymistä varten. Saunaan tulisi kantovesi. Kiukaassa olisi kylkiäisenä vesisäiliö lämpimälle vedelle. Vesipata kyllä löytyy, mutta koen sen suuritöiseksi, kun joka käytön jälkeen pitäisi tyhjentää ja puhdistaa noesta. En kylläkään ole perehtynyt kiukaassa olevan vesisäiliön huoltoon...

Aina voi haaveilla. Toteutuihan tämä pientilahaaveenikin ;) Jos joku nyt näkee tilaisuuden yhteistyölle, niin sähköpostia tulemaan! (omatupablogi (at) gmail. com)

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Suolla


Kävin eilen Sammalsuolla (minulla on oma suo!) keräämässä mesiangervon kukintoja. Niistä saa herkullista teetä.



Suo näytti häkellyttävältä ilta-auringossa. Sinne täytyy tehdä retkiä useammin.



Hämärän(kin) aikaan tupa näyttää niin kutsuvalta. Ihan vielä ei ole kunnolla tajunnassani, että se vihdoin on minun.


Ja mitä olisi vanha maalaistalo ilman kissoja? 

tiistai 25. heinäkuuta 2017

No nyt!

Tänään vihdoin sain tietokoneelle virtapiuhan, joten sen kunniaksi kuvapläjäys.

Vanhoja kuvia jo, mutta vesikielellä näitä on odotettu ja odotetaan. Joku pikkutuholainen on kyllä jo ottanut maistiaisia omenista...

Tyrniä, karviaisia ja herukoita on tulossa paljon!

Innostuin tekemään spelttileipää. Lisäksi taikinaan laitoin erilaisia siemeniä, kauraa ja hiukan ruisjauhoja. Paras tekemäni leipä.

Palokankaalle on muuttanut kissaperhe. Pennut ovat vielä alle kahdeksanviikkoisia, mutta tulevat jo hyvin toimeen kissojen ja koirien kanssa. 

Pipsa ja muut eläimet nauttivat Palokankaalla olosta. Entiset asukkaat olivat hyvin kissarakkaita ja se tuntuu vieläkin huokuvan talossa.
Kissat ja koirat sulassa sovussa. Veikka yritti naamioitua kissaksi saadakseen olla pöydällä. Onnistui siinä hyvin...



Nyt odotellaan satojen kypsymisiä. Mansikoita on jo tullut runsaasti, ei ole kaupasta tarvinnut ostaa. Tupaantuliaislahjaksi saamani amppelitomaatti on antanut myös ruhtinaallisesti satoa ja vielä jaksaa. Perunat eivät vieläkään kuki, mutta hyvin myöhään minä ne maahan sainkin. Sipulit ovat jo isoja. Muutama kurpitsa on myös tulossa maistiaisiksi.

Makuukammarissa olen aloitellut pientä pintaremonttia. Pitäisi uskaltaa kurkistaa miltä muovimaton alla lankkulattia näyttää. Seinistä lähtee tapetti pois ja saa kalkkimaalin. Tupaan en ole keksinyt mieleistä sävyä, joten olkoon vielä vihreä. Keittiö saa jäädä iloiseksi värien sekamelskaksi sinisine muureineen ja keltaisine seinineen. Ajattelin jopa tuoda sinne lisää eri värejä.

Remppajutuista on tulossa päivitystä, kunhan se tapettien irrottamisesta etenee pidemmälle.

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Palokankaan pientila Instagramissa


Meidät löydät Instagramista nimellä palokankaanpientila


Instagramiin päivittyy kuulumisia hieman useammin, kuin tänne blogiin. Veikka puri tietokoneen piuhan poikki, enkä ole saanut aikaiseksi tilata uutta.

maanantai 8. toukokuuta 2017

Muuttoa ja muita kiireitä

Vihdoin ollaan siinä pisteessä, että uskallan vähän avata tekemisiäni. Olen kevättalven tehnyt laskelmia, pohdintoja, ranskalaisia viivoja ja piirroksia. Olen ollut jännittynyt, pettynyt, innostunut ja hämmästynyt. Papereiden täyttelyä ja lähettelyä, puheluita ja palavereja. Nyt viime päivät olen töiden ohella pakannut ja tehnyt muuttoa omalle pientilalleni.  

Pikkuhiljaa alkaa näyttää siltä, että oikeasti olen muuttamassa ja samalla olen todella epäuskoinen ja hämilläni. Olen muuttamassa juurilleni ja vihdoin pääsen asettumaan omaan rauhaan eläinlaumani kanssa. Saan vihdoin punaisen mummonmökin ja perunamaan! 

Lupaan pitää teitä ajantasalla projekteistani ja aikomukseni on perustaa myös Youtube-kanava, jonne tekisin videoita mm. permakulttuurista ja eläintenpidosta, sekä totta kai omavaraisuudesta. Tämä tosin edellyttää "pieniä" kamera-/mikki-/jalusta- yms. hankintoja.

Veikkaa välillä väsyttää emännän vouhotukset.



Kaninpoikaset kasvavat kovaa vauhtia ja yllätyksekseni poikasia on tällä hetkellä yksitoista. Muutama voisi lähteä lemmikiksi sopivan kodin löytyessä.



Luonto on jo alkanut ruokkimaan valppaita silmiä. Poimulehteä, horsmaa ja vuohenputkea löytyy todella paljon.


Tilani rakennukset kaipasivat sadevesijärjestelmää ja sen hoiti nopeasti kuntoon kangasniemeläinen Pelhane Oy


Eläinten kanssa ollaan nautittu auringosta ja sainpa ensimmäiset kymmenen kiloa perunaa maahan. Nähtäväksi jää paljonko selviää kylmemmistä keleistä.


Olen saanut viime päivinä runsaasti yhteydenottoja, joten jos olet laittanut viestiä, niin älä ihmettele, jos vastaaminen kestää!

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Laumaan on tullut täydennystä!


Poppooseemme muutti pari viikkoa sitten labradorinnoutajan ja bordercollien rakkauslapsi Pikkuveli eli Veikka. Veikasta tulee isona tilani monitoimimies. Tällä hetkellä Veikka luulee toimittavansa piraijan ja rikkaimurin virkaa.




Tiput ovat kasvaneet tästäkin kuvasta jo hurjasti. Ostin itselleni 54 munan hautomakoneen ja tilasin araucanan siitosmunia. Ensi vuonna meillä siis toivottavasti munitaan vihreitä munia!


Pitkästä aikaa meillä on myös kaninpoikasia. Emo synnytti seitsemän poikasta, joista yksi menehtyi ihan alkumetreillä. Muut kuusi poikasta ovat jo reilun kahden viikon ikäisiä ja uteliaina tutkivat ympäristöään silmät avautuneina. Ovat sen verran vilkkaita, ettei niistä tahdo saada tarkkoja kuvia. Siksi saatte tyytyä vanhempaan kuvaan samaisista poikasista.

Ensi kuussa julkaisen teille lukijoille yllätyspostauksen ;) Siihen asti koitan malttaa mieleni ja blogikin saattaa vielä uinua talvihorroksessaan.